Ohje sairauspoissaoloista

Kilparyhmissä (myös esikilparyhmässä) voimisteleminen on tavoitteellista ja läsnäolo harjoituksissa on erittäin tärkeää. Etenkin TeamGymissä, joka on joukkuelaji ja kilpasuorituksia harjoitellaan yhdessä.

Treenaaminen on kuitenkin fyysisesti erittäin rankkaa ja vaatii voimaa, siis hyvää kuntoa. Tästä syystä toipilaana harjoituksiin osallistuminen lisää loukkaantumisen riskiä jonkin verran sekä hidastaa parantumista vakavien jälkitautien vaarasta puhumattakaan.

Alla muutamia ohjeita sairauden/loukkaantumisen jälkeisistä toipumisajoista. Nämä ovat kuitenkin viitteellisiä, ja suosittelemme ensisijaisesti keskustelemaan poissaoloihin liittyen joukkueen oman valmentajan kanssa. Valmentajan kanssa voi sopia tapauskohtaisesti, milloin on hyvä olla harjoituksissa paikalla katsomassa vaikkei osallistuisikaan toimintaan. Esimerkiksi ennen kilpailuja harjoitusten seuraaminen on tärkeää ja vapaaohjelman kuvioita voi oppia myös toisten harjoittelua katsomalla.

• Ilmoita lapsen poissaolosta viipymättä valmentajalle ja anna arvio milloin jumppari pystyy jälleen harjoittelemaan. Sovi ensisijaisesti suoraan valmentajan kanssa kuinka toipilasajan harjoitukset hoidetaan (esim. harjoituksissa katseluoppilaana oleminen).
• Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: kuumeen jälkeen yhtä monta lepopäivää kuin kuume kestänyt, esim. kolme kuumepäivää = kolme toipilaspäivää ennen harjoittelemisen aloittamista. Vatsataudin jälkeen vähintään kaksi päivää normaalilla ruokavaliolla ennen harjoituksiin palaamista, tässä myös arvioitava lapsen yleistä vointia, sillä vatsatauti vie nopeasti paljon voimia ja toipuminen on yksilöllistä.
• On hyvä muistaa, että taudit tarttuvat myös salilla helposti, joten eri sairauksien varoaikoja on hyvä noudattaa myös harrastukseen osallistumisessa.
• Pieni päänsärky ei yleensä estä harjoituksiin osallistumista. Päänsäryn ollessa kyseessä kannatta ensiksi tarkistaa, onko lapsi muistanut juoda/syödä riittävästi päivän aikana, sillä lievä nestehukka ilmenee päänsärkynä. Lisäksi toistuvien päänsärkyjen kohdalla kannattaa pohtia myös löytyykö päänsäryn takaa jokin muu fyysinen/psyykkinen syy.
• Pienet loukkaantumiset eivät myöskään estä harjoituksiin osallistumista. Esimerkiksi kantapää-, varvas- tai sormikivun takia ei tarvitse olla poissa salilta, sillä harjoittelua voidaan tehdä ilman, että vammaa rasitetaan lisää. Harjoituksissa läsnäolo ja vaihtoehtoisten harjoitteiden tekeminen on aivan yhtä hyödyllistä ja kehittävää pienestä vammasta huolimatta. Myös näissä tapauksissa keskustelu oman valmentajan kanssa on ensisijaisen tärkeää ja hän pystyy tarkemmin kertomaan kuinka harjoittelua voidaan jatkaa loukkaantuneen kohdan parantumista hidastamatta.
• Voit kaikissa tilanteissa neuvotella valmentajan kanssa kuinka toimitaan ja mikä on läsnäolon tarve treenikauden näkökulmasta. Yhteydenotto puhelimitse on suositeltavin, ja soittopyynnön voi jättää tekstiviestillä tai Whatsupin kautta.

Samat ohjeet pätevät myös harrastevoimisteluun. Vastuu jumpparin terveydentilan arvioinnista on ensisijaisesti vanhemmilla ja on hyvä muistaa, ettei mikään fyysistä rasitusta aiheuttava harrastus ole mielekäs puolikuntoisena vaikka intoa olisikin.